Miksi talous yllätti Liedon?

Liedon kunnanvaltuuston kokouksessa 4.3. kerrottiin vuoden 2012 lähes 2 miljoonaa euroa alijäämäisestä tilinpäätöksestä. Kysymys ei ole tulopohjan pettämisestä, vaan tilikauden viime metreillä selvisi, että määrärahat ylittyivät monissa kohdin ja reilusti. Valtuutetuille tulee selvittää, miksi talous yllätti Liedon.

Kokouksen jälkeen on mielipidekirjoituksissa maalailtu synkkiä pilviä ja käsketty kiristää kukkaron nyörit. Ratkaisua on haettu sekä investointien jäädyttämisestä että kokouspalkkioiden pienentämisestä. Investointipäätöksillä ja lillukan varsilla ei valitettavasti ratkaista käyttötalouden karkaamista käsistä.

Mistä sitten on kysymys? Liedon tulos on monien tekijöiden summa, johon uusi valtuusto joutuu nyt paneutumaan. Liedon talousongelmat voivat juontaa juurensa esimerkiksi epärealistisen kireään talousraamiin, alimitoitettuun budjettiin, epätarkkaan toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä seurannan haasteisiin. Ongelma voi olla rakenteellinen, asenteellinen tai työvälineisiin liittyvä.

Ovatko Liedon kunnan talouden ja toiminnan raportit ja seurantakäytännöt sellaiset, että niiden avulla voidaan taloutta oikeasti ohjata? Saatavillahan pitäisi olla havainnollista vertailutietoa edellisten vuosien toteumasta vastaavalta ajankohdalta ja kuluvan vuoden kumulatiivisesta toteumasta suhteessa budjetoituun.  Tietoa pitäisi olla myös sellaisista menoeristä, kuten tehdyistä ostopalvelu- ja muista hankintapäätöksistä, jotka eivät vielä näy kirjanpidon raporteissa.

Oman syynsä soppaan voivat tuoda myös Liedon viime vuosien organisaatiomuutokset, jotka ovat lisänneet suunnittelun ja seurannan vaikeuskerrointa. Yhdistettäessä määrärahaesityksiä voi euroja voi jopa pudota epähuomiossa pois budjetista.  Organisaatiomuutoksissa voi myös käydä niin, että talousarvion on suunnitellut eri henkilö kuin se, joka siitä seuraavana vuonna vastaa. Eihän sitä voi tietää, mihin rahojen pitäisi riittää, jos ei ole ollut suunnittelussakaan mukana!

Onko mahdollista, että valta ja vastuu eivät Liedossa kulje aina käsi kädessä? Voiko ”pikku pomo” tehdä käytännön päätöksiä, mutta vastuu rahankäytöstä on ”isolla pomolla”, jolla ei ole todellista tuntumaa tehtyihin päätöksiin. Tehdäänkö hankintapäätöksiä myös toisten vastuulla oleviin kustannuspaikkoihin?

Mielenkiintoista olisi myös tietää, miten vastuullisten talous- ja hankintaosaaminen varmistetaan? Tällä hetkellä Liedon henkilöstöpolitiikka ei mielestäni tue operatiivisen toiminnan vastuullista taloudenpitoa. Esimerkiksi rekrytoinneissa ei tarvittavaa osaamista punnita riittävästi. Ongelmia synnyttävät myös runsaat määräaikaiset työsuhteet, jotka altistavat viestikapulan katkeamiseen.

Toivottavasti uusi valtuusto kysyy, ketkä ovat tilivelvollisia ja mitä tilivelvollisuus tarkoittaa   -   oikeasti. Syyllistämättä ketään erityisesti on tarpeen tarkentaa, mikä on keskushallinnon vastuu riittävän, oikean ja oikea-aikaisen taloustiedon tuottamisessa. Myös luottamushenkilöiden seurantavastuuta on syytä korostaa.

Enkä veronmaksajana voi olla kiinnittämättä huomiota lisäksi siihen, millainen on Liedon toimintakulttuuri talousasioissa. Onko pelin henki edelleen se, että ”jos rahat eivät riitä, pyydetään lisää”?

Päivi Vauhkonen, Lieto

Tarkastuslautakunnan jäsen 2001 - 2008

Julkaistu Turun Tienoossa 19.3.2013

Palvelupäällikön viran täyttöpäätös ontuu

Palvelupäällikön valintapäätöksestä on tehty oikaisuvaatimus, joka on käsitelty teknisessä lautakunnassa 26.2.2013. Turun Tienoossa uutisoitiin päätöksestä otsikolla: Palvelupäällikkö on ja pysyy. Tienoon jutussa ei kuitenkaan pantu merkille, että lautakunnan päätös ontuu.

Hakijoiden yhdenvertaisuuden toteutumisen arvioimiseksi tiedusteltiin oikaisuvaatimuksessa tekniseltä lautakunnalta, millä kriteereillä ja millaisilla arviointituloksilla valinta tehtiin. Tekniseltä lautakunnalta pyydettiin vastaus seuraaviin kysymyksiin:

1. Miten varmistettiin hakijoiden tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu?

2. Millä kriteereillä haastatteluryhmä arvioi hakijoiden soveltuvuuden palvelupäällikön tehtävään?

3. Millaisen kokonaisarvion haastatteluryhmä antoi oikaisuvaatimuksen tekijän soveltuvuudesta palvelupäällikön tehtävään?

Tekninen lautakunta on antanut päätöksessään 26.2.2013 § 49 vastauksen, josta ei lukijalle mielestäni selviä, miten hakijoiden soveltuvuuden arviointi tehtävään tosiasiassa tehtiin. Lautakunnan vastauksessa ei kerrota pyydettyjä arviointikriteerejä. Vastauksesta ei ilmene, miten valitun ja hänen varahenkilöidensä sekä muiden hakijoiden välinen soveltuvuusero arvioitiin. Myös oikaisuvaatimuksen tekijän soveltuvuus kriteereihin jää hämärän peittoon. Teknisen lautakunnan vastauksesta sen sijaan selviää, että kaikkien hakijoiden henkilökohtaista arviointia ei ole dokumentoitu.

Miltähän tämä näyttäisi koulumaailmassa: oppilasta ei lasketa kurssista läpi, mutta hänelle ei kuitenkaan kerrota, minkä arvosanan hän sai ja miten arviointi tehtiin?

Yhdenvertaisuuslain 4 §:n mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.

Mikäli työnhakija kokee tulleensa syrjityksi, on ymmärtääkseni näyttövelvollisuus työnantajalla siitä, että syrjintää ei ole tapahtunut.

Liedon kunnan rekrytointia on mielestäni kehitettävä siten, että valintaprosessi tehdään läpinäkyväksi Yhdenvertaisuuslain edellyttämällä tavalla. Tehtävän kelpoisuusehdot ja sen hoitamisen kannalta olennainen osaaminen, koulutus ja kokemus on tehtävä näkyväksi. Lisäksi tarvitaan tieto siitä, miten kukin hakija näiden valintakriteerien valossa arvioitiin.

Päivi Vauhkonen

Littoinen

Julkaistu Turun Tienoossa 14.3.2013