Miksi talous yllätti Liedon?

Liedon kunnanvaltuuston kokouksessa 4.3. kerrottiin vuoden 2012 lähes 2 miljoonaa euroa alijäämäisestä tilinpäätöksestä. Kysymys ei ole tulopohjan pettämisestä, vaan tilikauden viime metreillä selvisi, että määrärahat ylittyivät monissa kohdin ja reilusti. Valtuutetuille tulee selvittää, miksi talous yllätti Liedon.

Kokouksen jälkeen on mielipidekirjoituksissa maalailtu synkkiä pilviä ja käsketty kiristää kukkaron nyörit. Ratkaisua on haettu sekä investointien jäädyttämisestä että kokouspalkkioiden pienentämisestä. Investointipäätöksillä ja lillukan varsilla ei valitettavasti ratkaista käyttötalouden karkaamista käsistä.

Mistä sitten on kysymys? Liedon tulos on monien tekijöiden summa, johon uusi valtuusto joutuu nyt paneutumaan. Liedon talousongelmat voivat juontaa juurensa esimerkiksi epärealistisen kireään talousraamiin, alimitoitettuun budjettiin, epätarkkaan toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä seurannan haasteisiin. Ongelma voi olla rakenteellinen, asenteellinen tai työvälineisiin liittyvä.

Ovatko Liedon kunnan talouden ja toiminnan raportit ja seurantakäytännöt sellaiset, että niiden avulla voidaan taloutta oikeasti ohjata? Saatavillahan pitäisi olla havainnollista vertailutietoa edellisten vuosien toteumasta vastaavalta ajankohdalta ja kuluvan vuoden kumulatiivisesta toteumasta suhteessa budjetoituun.  Tietoa pitäisi olla myös sellaisista menoeristä, kuten tehdyistä ostopalvelu- ja muista hankintapäätöksistä, jotka eivät vielä näy kirjanpidon raporteissa.

Oman syynsä soppaan voivat tuoda myös Liedon viime vuosien organisaatiomuutokset, jotka ovat lisänneet suunnittelun ja seurannan vaikeuskerrointa. Yhdistettäessä määrärahaesityksiä voi euroja voi jopa pudota epähuomiossa pois budjetista.  Organisaatiomuutoksissa voi myös käydä niin, että talousarvion on suunnitellut eri henkilö kuin se, joka siitä seuraavana vuonna vastaa. Eihän sitä voi tietää, mihin rahojen pitäisi riittää, jos ei ole ollut suunnittelussakaan mukana!

Onko mahdollista, että valta ja vastuu eivät Liedossa kulje aina käsi kädessä? Voiko ”pikku pomo” tehdä käytännön päätöksiä, mutta vastuu rahankäytöstä on ”isolla pomolla”, jolla ei ole todellista tuntumaa tehtyihin päätöksiin. Tehdäänkö hankintapäätöksiä myös toisten vastuulla oleviin kustannuspaikkoihin?

Mielenkiintoista olisi myös tietää, miten vastuullisten talous- ja hankintaosaaminen varmistetaan? Tällä hetkellä Liedon henkilöstöpolitiikka ei mielestäni tue operatiivisen toiminnan vastuullista taloudenpitoa. Esimerkiksi rekrytoinneissa ei tarvittavaa osaamista punnita riittävästi. Ongelmia synnyttävät myös runsaat määräaikaiset työsuhteet, jotka altistavat viestikapulan katkeamiseen.

Toivottavasti uusi valtuusto kysyy, ketkä ovat tilivelvollisia ja mitä tilivelvollisuus tarkoittaa   -   oikeasti. Syyllistämättä ketään erityisesti on tarpeen tarkentaa, mikä on keskushallinnon vastuu riittävän, oikean ja oikea-aikaisen taloustiedon tuottamisessa. Myös luottamushenkilöiden seurantavastuuta on syytä korostaa.

Enkä veronmaksajana voi olla kiinnittämättä huomiota lisäksi siihen, millainen on Liedon toimintakulttuuri talousasioissa. Onko pelin henki edelleen se, että ”jos rahat eivät riitä, pyydetään lisää”?

Päivi Vauhkonen, Lieto

Tarkastuslautakunnan jäsen 2001 - 2008

Julkaistu Turun Tienoossa 19.3.2013